Teen diakoniatyötä eri ikäisten parissa, ja lisäksi työhöni kuuluu lähetykseen ja kansainvälisyyteen liittyviä asioita. Toivon, että minuun on helppo ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa.

Olen Espoosta Hämeenkyrön maaseudulle kulkeutunut kolmen lapsen äiti.

Innostun elämän eri sävyistä ja erilaisista ihmisistä. Vapaa-ajallani rapsuttelen kissoja ja lampaita.

Olen ollut tässä seurakunnassa töissä vuodesta 2009. Työtehtäviini kuuluvat messut, hartaudet ja toimitukset, kaikki papin perinteiset työt. Erityisesti vastaan seurakunnassamme hautaan siunaamisista.

Olen diakoniapappi ja hoidan seurakunnan yhteyksiä paikallisiin hoivayksiköihin. Vastaan seurakunnassa sotiemme sukupolvien perinnetyöstä, sillä sieluni on läpikotaisin sinivalkoinen. Minulle isänmaallisuus on ennenkaikkea sitä, ettei kaveria jätetä, vaan huolehdimme toinen toisistamme - tämä on sotiemme veteraanien sekä sotiemme sukupolvien henkinen ja hengellinen perintö, mutta myös diakoniatyön ydin - lähimmäisenrakkaus. Vastaan yhdessä monien paikallisten yhdistysten kanssa Veteraanien perinnekerhon toiminnasta sekä isänmaallisten seppeleenlaskujen jne tilaisuuksien järjestämisestä.

Toimin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilönä ja organisoin esimerkiksi messuavustajien, Jumalan kämmenellä -kirjoittajien sekä kirkkoväärtien toimintaa. Lisäksi olen mukana aikuistyössä, johon kuuluu Laulu- ja soitinyhtye Mamma, Pappi ja Pappojen toiminta Sarven lauluilloissa. Vastaan myös seurakunnan viestinnästä.

Täällä Hämeenkyrössä minut on jo opittu tuntemaan avoimena estetiikkona ja kulttuurin suurkuluttajana. Arvostan myös kaikkea vanhaa sekä perinteitä, mutta elän tässä ajassa. Huumorissani ja perusiloisessa luonteessani näkyvät karjalaisjuureni. Harrastan runoja, kirjallisuutta, teatteria, puutarhaa, ruokaa ja kodin hoitoa. 

Minua pappina kuvaa varmaan se, että aika usein minulle sanotaan: "Ei uskoisi, että olet pappi. Sinähän puhut ihan tavallisia asioita ja olet ihan tavallinen ihminen!" Ja oikeasti, niinhän me kaikki papit olemme :)