Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Paikallishistoria kertoo, että Turun Hiippakunnan kirkollinen elämä järjestettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla kanonisten muotojen mukaiseksi ja vakiinnutettiin täällä Kyrön oikeutena. Tämä edellytti myös kirkon ja pappilan rakentamista pitäjään. Kirkko nousi jokisuuhun, nykyisen vanhan hautausmaan alueelle ja Pappila sen lähelle, nykyisen Suomelanpihan paikkeille.
Kyrön Pappilalle annettiin tiluksia runsaasti. Tilan suuruus oli aikanaan 3500 tynnyrinalaa, noin 1700 hehtaaria eli noin 1.5 manttaalia. Torppia syntyi 30, joista 22 itsenäistyi taloiksi 1920-luvulla. Sotien jälkeen tilasta lohkottiin tuhatkunta metsähehtaaria ja sata peltohehtaaria. Nykyinen kirkonkylän keskustaajama on rakennettu Pappilan pelloille.
Hämeenkyrön pappila rakennettiin nykyiselle paikalle vuosina 1846-1849 kirkkoherra Georg Jacob Forsmanin astuttua virkaansa. Piirustukset tilattiin Keisarillisesta Intendentinkonttorista, jonka yli-intendenttinä eli johtajana oli C.L. Engel kuolemaansa, vuoteen1840 asti. Rakennuksen kuisti ja parveke ovat myöhäisemmältä ajalta.
Uusi Pappila valmistui vuonna 1849 nykyiselle paikalleen. Talo tehtiin hirrestä, 15 syltä pitkä ja 7 leveä ( 25 m x 12 m ), ”10 huonetta alakerrassa ja 2 vähäistä vintti-kammiota ja harmaakivikellari.” Julkisivun kaunisikkunainen kuisti valmistui muutamaa vuotta myöhemmin ja puutarhan puoleinen parveke 1930-luvulla Bertel Strömmerin piirustusten mukaan. Silloin myös virasto-osa holvattiin tulenkestäväksi ja taloon tuli nykyajan mukavuudet.
Forsmanin poika Georg Zachris, sittemmin vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, kirjoitti pappilassa ensimmäisen suomenkielisen pitäjänhistorian "Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä" vuonna 1851. Pappilan seinään on sata vuotta myöhemmin kiinnitetty tapahtumasta kertova muistolaatta.
Isopappilassa viranhaltija toisensa jälkeen vaihtui. Isopappila oli asuntona viimeksi kirkkoherra Hannu Lehtipuun ollessa Hämeenkyrön kirkkoherrana. Lehtipuu asui Isopappilassa vielä eläkkeellä ollessaan vuoteen 2001 saakka. Sen jälkeen lahjoitusvaroin korjatusta Isopappilasta on tullut yksi kysytyimmistä seurakunnan tiloista hengellisiin tilaisuuksiin sekä perhejuhliin.
6.9.2003 Isopappila vihittiin uudelleen käyttöön. Takana oli liki parivuotinen, mittava peruskorjaus koko talossa, jonka mahdollisti teollisuusneuvos Seppo Parhankangas. Seurakunta muistaa Parhankangasta kiitollisuudella ja lämmöllä.
Nykyään seurakunnan kirkkoherranvirasto palvelee Isopappilassa ja sen takia vain osa talosta on yleisessä käytössä. Isopappilassa järjestetään seurakunnan omaa toimintaa, mutta sitä voi vuokrata myös pienimuotoisiin perhejuhliin, esimerkiksi kaste-, hää-, syntymäpäivä- tai muistotilaisuuksiin.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä