Hämeenkyrön kirkon historiaa

Hämeenkyrön nykyinen kirkko nousi rakennusmestari Abraham Tennbergin johdolla kahdessa vuodessa, rakennusaineena hyvinkuivunut honka, vuonna 1782.



Urut

Urut kirkko sai 1880, 12-äänikertaiset, B. A. Thulen Kangasalla rakentamat, ja urkujen myötä myös ensimmäisen soittotaitoisen lukkariurkurin. Urkujen poljenta yhdistettiin haudankaivajan töihin.

Nykyiset urut tilattiin v. 1941 Kangasalta. Niissä on 38 itsenäistä ja kolme siirtoäänikertaa.  Kirkon sähkölämmitys on vuodelta 1950 ja automaattinen palonilmoituslaitteisto on asennettu v. 1980. Mainittakoon myös 1847 hankittu vaivaisukko, "Köyhä Pietari", joka on viimeksi saanut sijan kirkon eteisestä.



Uuteen asuun

Suurempia korjaustöitä tehtiin vuonna 1829 ja varsinkin 1840-luvun lopulla kirkkoherra Forsmanin aikana, jolloin mm. ikkunoihin tehtiin kaarevat yläosat ja kirkko sai ensi kerran sisämaalauksen. Samoin tehtiin uusi saarnastuoli ja vaihdettiin vanhasta kirkosta periytynyt alttaritaulu J. Z. Blackstadiuksen maalaamaan kuvaan Kristus Getsemanessa.

Vuonna 1881 piti korjata myös kattoa; paanut vaihdettiin rautapeltiin ja torni sai nykyisen omalaatuisen muotonsa. Sähkövalo kirkkoon saatiin jouluksi 1919. Uuteen asuun kirkon sisäseinät maalattiin v. 1928 taiteilija Hannes Malinin johdolla. Värisävyinä olivat tumma sininen ja vihreä, ja koristekuvioita, kukkia ja kyyhkysiä ym. ilmestyi kirkkoon runsaasti. Aivan toisenlaiset ihanteet vallitsivat jälleen vuonna 1965, kun kirkko saatettiin uuteen asuunsa arkkitehti Pentti Turusen johdolla. Koristeet maalattiin peittoon vaalein värisävyin ja penkkien päistä sahattiin pois koristeristit. Kulkutilaa tehtiin lisää penkkejä lyhentämällä ja  vähentämällä.

Valaistusta lisättiin taiteilija Yki Nummen suunnittelemilla kattokruunulla ja seinälampeteilla ja valonheittäjillä.  Kirkon kattokruunut muodostivat kirjavan kavalkadin eri aikakausilta; esim. vuonna 1732 Tukholmasta ostettu edellisestä kirkosta periytynyt 16-kynttiläinen messinkikruunu, vuonna 1849 ostettiin Maalahdelta keräysvaroilla 36-haarainen 51 kg painava kynttiläkruunu ja vuonna 1857 kristallikruunu, joka vietiin edellisessä remontissa museoon, mutta palautettiin kirkkoon 200-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1982.

Mainitussa juhlassa kunta lahjoitti kastepöydän ja -maljan ja seurakuntalaiset uudet kirkkotekstiilit. Vihkiryijy oli saatu Maatalousnaisilta jo aiemmin. Juhlaan liittyi tavallaan myös kirkon kattaminen kuparilla v. 1983.

Kirkon viimeisin sisäremontti valmistui kesäksi 2008 arkkitehti Matti Klemolan arkkitehtitoimiston  suunnittelun perusteella.Rakennusurakka tehtiin Rakennusrestaurointi Aki Sulosen käsityönä. Maalausliike K. Salo Ky toimi pääurakoitsijana, sähkötyöt tehtiin PR-asennus  Oy:n toimesta, sähkösuunnittelijana toimi Paul Metsälä. Kirkko koki melko suuren muutoksen sisätiloiltaan. Uutta on morsiushuone, portaikon paikka urkuparvelle muuttui. Alttaritaulu puhdistettiin konservointityönä.Penkkikorttelien päihin keskiristille palautettiin koristeristi museosta saadun vanhan mallin mukaisena.

 

Kirkon kellot

Kirkonkelloja on kolme. Suurin, kolmesataakiloinen, valettiin Tukholmassa vuonna 1796 vielä vanhemmasta haljenneesta. Keskimmäinen, sekin pronssista, tehtiin Turssa v. 1797, ja pienin, kromiteräksinen, Tampereen Lokomolla v. 1932.


Kirkkotekstiilit

Hanna Korvela Design Oy on suunnitellut ja toteuttanut Hämeenkyrön kirkon uudet liturgiset kirkkotekstiilit. Kirkkotekstiilit otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 2010 kirkkoherran virkaan asettamisjumalanpalveluksessa.  Niiden suunnittelussa on käytetty vanhaa kristillistä symboliikkaa tuoreella ja ymmärrettävällä tavalla. Korvela on käynyt suunnittelemassa tekstiilit paikan päällä kirkossa, joten ne sopivat hyvin tilan väritykseen. Kaikkien tekstiilien pohjalla on ristipinnanjako.

Kirkkotekstiili eli paramentti on laajassa merkityksessä tekstiilitaiteen tuote, joka on sijoitettu kirkkotilaan tai jota käytetään jumalanpalveluksen yhteydessä. Perinteisessä merkityksessä tekstiilit jaotellaan kolmeen ryhmään: ehtoollisliturgiaan sekä alttariin, saarnatuoliin ja lukupulpettiin liittyvät tekstiilit ja jumalanpalvelusvaatteet.

Luterilaisessa kirkossa käytetään viittä eri väriä kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Hanna Korvela on saanut inspiraatiota suunnitteluun ja toteutukseen Raamatusta, psalmeista.

Hanna Korvela on käyttänyt selkeitä symboleja ja värejä suunnittelussaan. Hämeenkyrön kirkon uusissa liturgisissa tekstiileissä ympyröitä on antependiumissa seitsemän, joka lukuna symboloi täydellisyyttä. Messukasukassa puolestaan on otettu symbolikuvioksi tiimalasi, joka kuvaa ajan kulumista ja katoavaisuutta. Antependiumin liekkien luku on 12 eli apostolien lukumäärä. Se kertautuu antepediumin ristin molemmin puolin. Antependium tarkoittaa alttarin etuosan peittävää kirkkotekstiiliä. Silmukuvion voi nähdä tähkänä tai lehtenä ja esimerkiksi stolan ristissä on tyylitelty kasvuaihe.

Kastetuille oma taideteos

Kirkossa on kastetuille oma taideteos, kolmiosiainen öljyvärimaalaus. Vasemmalla on enkeli Gabriel ja oikealla enkeli Mikael. Keskellä on sininen kenttä, jota hallitsee Pyhää Henkeä kuvaava kyyhkynen. Tähän kenttään tuodaan joka sunnuntain messuun viikon aikana kastetuille lapsille kullekin oma "kultainen" tähti. Tähden voi tauluun laittaa lapsen läheiset, mikäli heitä ei ole paikalla, tähden ripustaa suntio.
Taulun on maalannut taidemaalari Annukka Laine.

Kastettujen taulu on jälleen pääsiäisenä tyhjennetty seuraavia lapsia varten. Pääsiäisen jälkeen kastettujen lasten tähdet saa hakea kirkosta suntiolta vaikkapa jumalanpalveluksen jälkeen.