Historiaa

Kyrö-nimiseen emäpitäjään lukeutui ennen koko Pohjois-Satakunta. Kirkkopitäjä syntyi, kun kirkko otti haltuun pakanallisissa kulttimenoissa käytetyt yhteisalueet ja järjesti verotuksen. Tämä tapahtui todennäköisesti vuosien 1260-1270 vaiheilla.
Pyhän Henrikin legendassa (n. 1290) Kyrö kristittyine asukkaineen mainitaan kaksi kertaa.
Nimeltä ensimmäiset Hämeenkyrön kirkkoherrat tiedetään katoliselta ajalta, vuodelta 1483

Hämeenkyrön kirkko valmistui 1782. Ensimmäiset urkunsa se sai 1880.
Vanhalla hautausmaalla sijaitseva siunauskappeli on vuodelta 1895. Sen läheisyydestä löytyy myös Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään sukuhauta.
Jumesniemen kylään rakensi kirkon ja koulun Kärjen talon isäntä Adam Sasslin, joka myös palkkasi opettaja-papin 1848. Tämänhetkinen, suomalaisittainkin harvinainen kirkko-koulu kohosi 1909-1910.
Kyrön pappila on sijainnut yli 700 vuoden ajan lähes samalla paikalla. Nykyisen – vuosina 1846-1849 rakennetun – pappilan piirustukset tilattiin Keisarillisesta Intendentinkonttorista, jota johti C.L. Engel.
Hämeenkyrön kirkko
Kirkkoherranvirasto sijaitsee 1966 valmistuneessa virastotalossa.
Uudelle hautausmaalle rakennettiin Mäntyrinteen kappeli 1974.
Särkijärven leirikeskuksen luonnonkauniista miljööstä on nautittu vuodesta 1985 lähtien.
Hämeenkyrön kirkon alttaritaulun maalasi J. Z. Blackstadius. Hämeenkyrön kirkon viimeisin sisäremontti valmistui kesäksi 2008.
Arvokkaimpiin seurakunnan esineisiin lukeutuvat ensimmäiset suomenkieliset Raamatut vuodelta 1642, joita seurakunnassa on kaksi kappaletta. Lisäksi seurakunnassa on latinankielinen Raamattu vuodelta 1543. Arvokkaisiin esineisiin seurakunnassa kuuluvat myös useat seurakunnan hopeaesineet.